Galleria D5

Piirustusluokallamme on alkanut jälleen uusi näyttelyvuosi. Olemme asettaneet esille Helsingin Kaapelitehtaalle Drawing Gallery D5:teen kymmenenvuotisjuhlanäyttelyymme kokonaisvaltaisen ripustuksen "Grand Slam". Sen on kuratoinnut taidemaalari Inkeri Makkonen ja Inkeri on itsekin mukana näyttelyssämme yhdessä Jari Järnströmin, Maarit Malin-Pötryn, Maaria Märkälän, Timo Partasen, Reijo Purasen ja Veera Sauraman kanssa. Hanne Lindström ei tällä kertaa osallistunut itse näyttelyyn vaan teki meille ansiokkaat kutsukortit ja julisteen.Piirustusluokan rikkaus on sen erilaiset tekijät ja jokaisen oma kädenjälki ja lähtökohdat tekemiseen.

 Jukka Kinanen: Help, I´m a Rock, puu, liitutaulu, maali, kangas, 2015

Työhön on aina helpompi tarttua kun on jokin päämäärä. Tämä D5 on ollut hyvä sellainen. Ja toinen kannustava tekijä, joka innostaa työskentelemään, on tietysti myönteinen palaute. Imatran Taidemuseon Kuvataidejärjestöjen liiton näyttelystä sitä tuli. Kyllä se kissa kiitoksella voi elää! Kuvainnollinen ilmaisu, sillä enhän oikeasti ole kissa.

Jukka Kinanen: Å, puu, liitutaulu, maali, 2015

Teosten nimeäminen on hankala juttu. Tuokin tuossa on "Å", outo nimi mutta yhtä hyvä kuin mikä muu tahansa ja onhan teoskin aika outo vaikka niinhän suurin osa taideteoksista on.
Nämä tässä olevat työt ovat enemmän materiaalien ja muotojen tutkielmia sekä eräällä tapaa myös viittauksia modernismin historiaan. "Å" voisi yhtä hyvin olla vaikka "Malevitsin uni".
"Help, I´m a Rock" puolestaan tuli mieleeni sitä tehdessäni mainiosta Frank Zappa-biisistä Help, I'm a Rock (Suite in Three Movements) eli aika alitajuinen juttu sekin nimi mutta niin se käy.

Mennyt vuosi/alkanut vuosi 2015

   

 Jukka Kinanen: The silence that...; sekatekniikka, 2014

Parahinta alkanutta vuotta 2015 kaikille niille jotka sattuvat tämän tässä näkemään! Lunta sataa hiljalleen.
Nyt kun vuosi on vaihtunut, voin jälleen huomata, että en ole lisännyt blogiin käytännössä mitään. No, sehän ei tietenkään ole ollut tarkoitus vaikka niin on käynyt.
Jos nyt jotain sanoisi, niin alunperin koko blogia on vaivannut linjattomuus, olen kirjoittanut kaikkea vähän ja sekaisin. Joskus ajattelin, että blogi kuvittaisi minua taiteilijana ja tekstien kautta syventäisi kuvien kerrontaa.
Toisinaan mielessäni oli ajatus siitä, että lisäisin blogiin päivän piirustuksen ja voisihan niinkin tehdä, vaan ehkä
ei tulisi tehtyä.

Jukka Kinanen: I, Me, My, sekatekniikka, 2014

Mennyt vuosi on ollut kuvan tekemisen kannalta kuitenkin ihan kelvollinen, sellainen keskiverto laiskan tekijän vuosi. Työtä on haitannut kaikenlaiset remonttuihommat ja muut arkielämän jutut. Joskus kyllä ihan suorastaan pelkkä velttous ja saamattomuus. Monet muut asiat ovat olleet hauskempia: kalastus (sain paljon kuhia), Pinterest, syöminen yms. Ei se laiskuus ole sinänsä näkynyt työskentelyssä sinänsä. Näyttelyitä on ollut ihan mukavasti:

Piirtämisen rajoilla, Piirustusluokka, Poriginal-galleria, tammikuu 2014

Piirtämisen rajoilla, Piirustusluokka, Kanneltalo, Helsinki, elokuu 2014

Suomen kuvataidejärjestöjen liiton vuosinäyttely, Imatran taidemuseo, joulukuu 2014

Tämän vuoden näyttelyt alkavat tammikuun puolivälissä taas Piirustusluokan yhteisellä esiintymisellä Helsingin Kaapelitehtaan Drawing 5 Galleryssä. Piirustusluokan kanssa on hienoa esiintyä yhdessä, tunnelma on niin välitöntä ja suvaitsevaista, jokainen saa toteuttaa itseään oman ilmaisunsa puitteissa ja sehän kannustaa työskentelemään.

Jukka Kinanen: Education, sekatekniikka, 2014

Uusi lukukausi on alkamassa, opetukset kutsuvat. Siihen sopii hyvin tämä Imatran taidemuseossa esillä oleva työ. Joskus sitä kaipaa vanhoja liitutauluja, liidun kitinä tuntuisi mukavalta vaikka olisi ihan karseaa korville.

Liitutaululle kirjoittava opettaja on mielestäni varsin paljon persoonallisempi kuin nykydigitekniikkaa käyttävä "opetusteknikko". Opettajien pitäsi pistää enemmän itseään likoon ja liitutaulu olisi siihen hyvä väline, sehän alkaa olla jo tosi eksoottinen.